kymmenen vuotta
Moi <3 Tänään on ensimmäinen lokakuuta ja päivään liittyy paljon muistoja. Tasan kymmenen vuotta sitten aloitin näyttelijäntyöt Salkkareissa ja tasan kolme vuotta sitten tämä täysin oma blogini avautui. Ajattelin tänään kirjoittaa tuosta kymmenestä vuodesta ja siitä mitä se on minulle antanut.
Se on ihan älytöntä ajatella miten paljon työpaikka voi ihmiselle antaa. Olen kasvanut tytöstä naiseksi, tullut äidiksi ja vaimoksi.. Uraa ajatellen Salkkarit ovat vieneet mut ihan eri polkua kuin olisin koskaan edes osannut haaveilla.. Myös yksityiselämän kannalta työpaikka on ollut jokseenkin keskeinen kohtaamispaikka. 😀
Olin 16-vuotias lukiolaistyttö, töissä k-kaupassa ja hoidin paljon lapsia. Olin aloittanut nuorisoteatterissa viidennellä luokalla ja sitä kautta päädyin 15 vuotiaana Salkkareiden koekuvauksiin. Sillä kertaa ei onnistanut ja jälkeen päin ajatellen en olisi ollut edes valmis. Vuotta myöhemmin soitto tuli ja mut koekuvattiin uudestaan. Muistan vieläkin kuinka istuin koulun ulkopuolella ja sain puhelun siitä, että mut oli valittu Pepin rooliin (!!!!!!). Siitä alkoi mieletön matka..
Mieletön määrä muistoja, kohtaamisia, i h m i s i ä, ymmärrystä, tukea, turvaa, kasvua ja vaikka mitä on vuosien varrelta tarttunut mukaan. Olen oppinut työelämästä ja tästä alasta niin paljon, että tulen olemaan ikuisesti kiitollinen Salkkareille ja niille kaikille ihmisille jotka ovat tämän mulle mahdollistaneet. Ollaan Mikon kanssa puhuttu, että nämä ovat varmasti sellaisia juttuja jotka tajuaa vasta paaaaaaljon myöhemmin. Silti yritän tasaisin väliajoin nipistää itseäni ja miettiä mitä kaikkea olen saanut ja saan tehdä. Niin monet ihmiset ovat uskoneet minuun ja mun tekemiseen..
Nuorena se tuntui ihan älyttömältä, että koulupäivän jälkeen sain tehdä näyttelijäntöitä ja siitä vielä maksettiin mulle. Sain tulla työpaikkaan joka tuntui toiselta kodilta ja sain turvallisessa ympäristössä oppia näyttelemään. Mua roudattiin ees-taas kouluun ja mahdollistettiin kaikki se mitä lukiolaistyttö halusi koulussa kokea.
Tänä syksynä muistoja on herännyt henkiin valtavat määrät ja olen pohtinut paljon kymmennen vuoden takaista. KIITOLLISUUS koko tätä matkaa kohtaan on suuri ja se ilo siitä, että saan tälläkin hetkellä tehdä tätä, on mieletön.
Onnea 3.v blogini ja KIITOS teille lukijoille, että nykyään saan kutsua tätäkin hommaa työkseni! Halaus! <3 Sara
ps. Salkkareiden youtube kanavalta löytyvät bloopers videot kuvaavat aika paljon millaista meillä töissä on. Turvallinen ympäristö nauraa itselle ja toiselle. Naurua ei säästellä, vaikka välillä tehdään rankkojakin juttuja.
2007-2014 Salkkarit
2011 Tuuliranta
2012 Nightmare 1
2014 Nightmare 2
2015 Salkkarit
2017 -> Salkkarit
mekko / forever21
neule / NA-KD *
sukkikset & pitkät sukat / h&m
kengät / Pomar *
laukku / LouisVuitton
*saatu
Heidi
10/01/2017Me miehen kanssa juurikin yksi päivä mietittiin sua ja sun työtäsi salkkareissa sekä näistä lapsikeskusteluista (tämä kaikki siksi kun olemme mieheni kanssa jatkaneet matkaa samasta työpaikasta ja meille on se toinen tyttö tulossa ihan juuri 🙂 ). Musta on tosi ihanaa kuulla ja lukea sun ajatuksiasi jotka on niin samanlaisia omalla kohdalla. Kiitos näistä ja ihanaa syksyä <3
Sara Parikka
10/02/2017Voi miten ihana kuulla <3 Ja aika hauskaa että samalla kaavalla mennään 😉 Hei Hyvää vointia sinne ja Onnea jo etukäteen koko perheelle, niin parasta :)<3 nauttikaa!!
Riia
10/01/2017Mihin rooliin hait silloin 15-vuotiaana? Kiinnostaisi hirveästi tietää! Hyvää syksya sulle 🙂
Sara Parikka
10/02/2017Silloin haettiin Onaa ja Sofiaa.. Mua olisi kaavailtu Oona Kivirannan rooliin.. 🙂
maikki
10/01/2017Mitä luulet, jos et olisi päätynyt salkkareihin, mihin olisit päättynyt lukion jälkeen opiskelemaan/töihin ?
Sara Parikka
10/02/2017Olisin ehkä hakenut pop jazz konservatorioon tai luokanopettajaksi. 🙂
NNiina
10/01/2017Sun kengät ovat niin ihanat! (: onneksi olkoon sun 3v blogi johdosta. (: Musta sun blogi on super ihanaa kun saan lukea sitä (: <3 Sulla on niin kuulas iho , mihin olisit päättynyt opiskelemaan/töihin jos et pääsenyt salkkareihin?
ihanaa syksyä (:
Sara Parikka
10/02/2017KIIIIIITOS 🙂 ihanaa kun tykkäät <3
Olisin varmaan hakenut pop jazz konservatorioon tai luokanopettajaksi. 🙂
Sitä samaa sinne <3
Nelli
10/01/2017Uskomatonta, että siitä on jo kymmenen vuotta. Multa löytyy jopa hyllystä sun kirja, kuinka Sarasta tuli Peppi ? #munnolotteinivuodet
Sara Parikka
10/02/2017NO NIINPÄ 😀 hurjaa! hahahah se kirja on kyllä aikamoinen 😉 😀