Rakastan pukea tytärtäni ja etsiä hänelle hyviä vaatelöytöjä. Useimmiten ostoskelen kirpputoreilla tai alennusmyynneissä. Nycin Old Navystä lähti iso kasa vaatteita mukaan, sillä melkein kaikki tuotteet oli siellä -40%. Kesävaatetuksessa olen yrittänyt keskittyä mukavuuteen, käytännöllisyyteen ja sopivaan pukeutumiseen säätä ajatellen. Lemppareitani ovat olleet minihameet joissa on kiinni minishotrsi osuus, jolloin hameet eivät valu/nouse vaan pysyy hyvin paikallaan tukien vaippaa. Myös väljät mekot ja shortsi+toppi yhdistelmät ovat mielestäni myös tosi söpöjä. Lippiksestä ja hellehatusta käydään taisteluita joka päivä, kun ne ei tahdo pysyä päässä. Lippis käy neidille, jos se saa olla väärin päin. 😀

Nyt ostoslistalla on paljon hankitoja elokuussa alkavaa päiväkotia ajatellen. Yllättävän paljon on juttuja mitkä pitää tsekata kondikseen. Mm. kuravaatteet, sisätossut, välikausihaalari, syyspipo.. jne.

<3Sara

Ihanaa uutta viikkoa! Mä aloitan päivän lähtemällä ripsihuoltoon ja siitä jatkan lounastamalla kaverini sekä äitini kanssa joilla on molemmilla juuri alkanut loma!! <3Sara

Eräs lukijoista pyysi mua kirjoittamaan vauvakuumeesta ja tartuin heti ehdotukseen. Vauvakuume on mielestäni niin kiinnostava, kiehtova ja kutkuttava aihe. Oma ensikosketukseni vauvakuumeeseen tuli gynekologikäynnin päätteeksi parikymppisenä, kun tajusin konkreettisesti, kuinka kroppani on suunniteltu kantamaan lasta ja synnyttämään. Lapsen hankinta ei ollut kuitenkaan ajankohtaista, mutta siitä haaveileminen jatkui.

Luulen, että olen niitä ihmisiä jotka kokevat vauvakuumetta läpi elämän. Olen aina ollut hyvin lapsirakas ja tiennyt aina haluavani lapsia. Toivoin jo pienenä, että saisin lapset nuorena, mutta en koskaan ottanut asiasta sen kummemmin stressia. Mitään aikarajaa en ole itselleni asettanut, vaan asiat ovat edenneet omalla painollaan.

Matildaa ennen mietin, pähkäilin ja vauvakuumeilin varmaan vajaan vuoden verran. En ole isoissa päätöksissä todellakaan spontaani, vaan katson asiaa kaikista vinkkeleistä ja pyrin tekemään hyviä päätöksiä. Kuitenkin uskon, että jos seuraa rohkeasti intuitiotaan saavuttaa kaiken mitä tahtoo. Ihailen ihmisiä jotka toimivat rohkeasti vaistonvarassa, eivätkä liikoja kyseenalaista omia haluja. Luulen, että lapsen myötä olen oppinut saamaan rohkeutta toimia kuten hyvältä tuntuu. Minulle vauvakuume oli ensimmäisellä kerralla todella jännittävää, pelottavaa ja sitä on edes vaikea kuvailla. Nyt toisella kerralla olen voinut nauttia paaaljon enemmän ja luottaa omaan tunteeseen. Kyllä me pärjätään ja osataan! En enää kuuntele kyynisiä neuvoja tuntosarvet herkällä, vaan suodatan juttuja oman fiiliksen mukaan.

Muistan miettineeni ennen Matildaa, kuinka lapsen tuloon voisi olla ikinä valmis. Onneksi vanhemmaksi kasvetaan pikku hiljaa, eikä yhdessä yössä. Olen myös yrittänyt muistutella itseäni vanhempieni aikaisesta ajatusmaailmasta, jolloin lapsia syntyi perheeseen ja asiat lutviintuivat. Vanhemmuus oli rentoa ja ohjeita ei satanut joka tuutista. Kukin teki niinkuin parhaaksi näki. Pidän siitä, että vanhempia ja perheitä rohkaistaan toimimaan niin kuin he itse parhaaksi näkevät.

Tässä pohdinassa pysyn vain omissa mietteissä, vaikka vähintään yhtä isossa roolissa on kumppani ja parisuhde. Itselleni oli ja on hyvin tärkeää, että päätökset tehdään molempien toiveiden ja haaveiden pohajlta. Kaikenlainen painostus puolin ja toisin ei loppujen lopuksi ole varmaankaan hyväksi. Tai ainakin itselleni oli tärkeää, ettei mun haaveet vaikuttaneet Mikon haaveisiin.. jos tajuutte mitä meinaan. Kuitenkin jokainen parisuhde on omanlainen ja kaikki ei sovi kaikille. Meillä se, että molemmat on läsnä ja jakaa vastuun toimii tosi hyvin. En voisi ajatella parempaa isää lapsilleni.

Ehkä lopuksi voisin todeta, että vauvakuume on ihana-kamala asia. Johon liittyy miljoona toivetta ja miljoona pelkoa. Mitä jos tulen raskaaksi, Mitä jos en tule? Mitään apua en vauvakuumeeseen osaa antaa, kuin että kannattaa kuunnella itseään ja mennä rohkeasti sen mukana. Nauttia siitä kutkuttavasta tunteesta, kun kaikki on vasta edessä! <3Sara

// //

Moi! Ajattelin kirjoittaa teille taaperoiden valjaista, kun niistä on tullut paljon kysymyksiä. Koettiin tarpeelliseksi ostaa valjaat mukaan Nycin reissullemme, sillä Matilda on kova tyyppi vipeltämään, mutta häneltä ei löydy lainkaan itsesuojeluvaistoa. Ajateltiin myös, että tyttö varmasti nauttisi kun pääsisi välillä kaduilla kävelemään ja niinhän hän nauttikin. Tosin liikennevalojen ollessa punaisella meinasi neidillä palaa käpy, kun olisi pitänyt heti päästä jatkamaan matkaa.

Puistoissa ja rauhallisilla kaduilla Matilda sai mennä itsekseen, mutta vilkkailla kaduilla sekä lentokentällä valjaat olivat todella hyödylliset. Saas nähdä tuleeko Suomessa koskaan käytettyä..

Valjaat eivät häirinneet Matildaa, vaan pikemminkin hän hihkui kun luuli pääsevänsä liikkumaan yksin vapaasti. Luulen siis ettei hän tajunnut, kuinka valjailla pystyi hyvin ohjailemaan hänen kulkusuuntaa.

Ajatuksena ja mielikuvana monet eivät pidä ”lapsentalutus” ajatuksesta, mutta tämä valjaiden käyttö on mielestäni niin tapaus- ja lapsikohtaista, että kukin tehköön tavallaan. Kyse on kuitenkin turvallisuudesta eikä rajoittamisesta. Meidän neiti on ainakin niin vilkas, että tyttö yhdistettynä New Yorkiin tarkoittaa valjaita. 😀

Löydettiin valjaat Tammiston Lastentarvike liikkeestä ja maksettiin niistä n.20e. Vieressä oli 6e valjaat, mutta nuo 20e sopii 1-4v ja pääteltiin, että meillä tulee niille käyttöä luultavasti jatkossakin. Myös valjaiden erkonomia ja uskomattoman pieneen tilaan mahtuminen oli plussaa.

Mitä mieltä te ootte valjaista? Omistatteko?

Kivaa viikonloppua, me lähdetään mummin ja vaarin luokse viettämään päivää vesileikkien merkeissä. <3Sara

(adsbygoogle = window.adsbygoogle || []).push({});