k o t i
Moi! <3 Mistä tietää, että on kotona ja että pidempi aikainen koti on löytynyt? Oon pohtinut näitä asioita monta kertaa viimeisten vuosien aikana ja kotini on vaihtunut lapsuudenkodin jälkeen tiuhaan. Tämä on viides koti missä olen asunut viimeisen kahdeksan vuoden sisällä, eli keskimäärin yhdessä kodissa ei olla montaa vuotta asuttu. Tämä johtuu siitä, että vuokra vaihtui omaan ja siitä pikku hiljaa olemme kasvattaneet asunnon kokoa. Myöskään aijemmin ei ole tullut rauhaa sen suhteen missä ja millaisessa kodissa olemme asuneet. Harrastuksenani on ollut selailla monta kertaa viikossa oikotietä ja pysyä kärryillä pk-seudun asuntotarjonnasta sekä hinnoista. Ajattelin, että kannattaa kärkkyä ja olla kiinnostunut, koska siinä vaiheessa kun vaihto on edessä tietämystä löytyy.
Nyt havahduin siihen, että en ole marraskuun jälkeen vilkaissutkaan myytäviä asuntoja. Mua ei suoraan sanoen kiinnosta enää samalla tavalla pysyä hintakehityksen ja tarjonnan perässä. Tuntuu, että ensimmäistä kertaa on hyvä näin. Pidempiaikainen koti on löytynyt <3. Tosin saatoin tartuttaa tämän asuntojen selailu kuumeen Mikkoon, kun hän on nykyään se joka pysyy perillä. 😀
Välillä alan pähkäilemään kouluja ja eskareita ja kaikkea niihin liittyvää.. Myös sitä, että riittääkö tila tässä kuinka pitkälle ja millainen olisi seuraava vaihtoehto. Olen kuitenkin oppinut vetämään happea ja katsomaan asioita hieman enemmän lyhyemmällä tähtäimellä. Haluammeko asua tässä seuraavan kesän? Entä loppuvuoden? -Joo! No sitten voin antaa asian olla ja katsoa tilannetta uudestaan myöhemmin. Olen niin menevä ihminen, että aina on joku projekti mielessä, mutta välillä tuntuu raskaalta jos toinen jalka on koko ajan odottamassa seuraavaa askelta. Nyt askeleeni on piiiitkään aikaan tukevasti maassa enkä hapuile seuraavia vaiheita. On ihanaa keskittyä tyttöjen kasvuun ja töiden tekemiseen nykyisessä kodissa.
Parasta kodissamme on sen valoisuus, se että se on sopivan landella ja kaksi kerrosta. Vaikka välillä kaksi kerrosta voi tuntua epäkäytännölliseltä, niin vielä osaan nauttia tästä puolesta. Pikkutytöstä saakka olen ihaillut koteja joissa on kaksi kerrosta ja välillä vieläkin naureskelen kun käppäilen portaita. Mikähän siinä on! 😀 Korkea huonekorkeus on myös oma juttunsa ja luulen, että siitä ei enää maltettaisi luopua vaikka tästä lähtisimmekin. Alla muutamia kuvia tiistai illlalta, kun olin yksin kotona ja ilta aurinko paistoi. Olin myös hyvin ennättänyt siivomaan 😀 Todellisuus kun noiden muksujen kanssa on mitä on! Hei ihanaa ja aurinkoista viikonloppua! <3Sara
Tea
04/07/2017On kyllä kodikasta! Näyttää harkitun seesteiseltä, mutta silti siltä, että tavarat/huonekalut ovat vain liukuneet omille paikoilleen (uskon ja luulen, että sitä on paljon pohdittu ja pyöritelty:)), joka tekee tunnelmasta rauhallisen ja siistin selkeän! Oon äitiyslomalla ollu nyt viime syyskuusta ja huomannut kaiken ”ylimääräisen” rahan menevän kodin laittoon ja välillä on vaan pakko sulkea silmänsä kaikelta kauniilta ja jarrutella itseä hankinnoissa.. mut onneks ihailu ja haaveilu on ihanan ilmaista <3
.. ja vielä,.. on pitänyt aikasemmin jo kommentoida jotain siitä kun välillä lukee kritiikkiä sun kirjotusvirheistä.. Toki, palaute on aina tervetullutta, oli se sitten rakentavaa tai kehuja, mutta oon nauranut itsekseni, kun en oo niissä teksteissä ikinä kohdannu virheitä joissa niitä on ollu, ennen kun oon uudestaan lukenu kohta kohdalta läpi.. että siinä huomaa tän arjen kiireen.. 😀 oot mahtava!! jatka samaan malliin.. !
p.s. kiireessä kirjoitettu, joten ….. 🙂
Sara Parikka
04/09/2017Joo siis ollaan kavereitten kanssa naurettu sitä kuinka kallista tämä kotona olo lasten kanssa on 😀 hirvee sisustusvimma iskee kun päivät pitkät kotona 😀
Hahahahhaha ihana oot, kiiiitos <3 ääh, mä en oikeesti voi niille mitään :/ ja sitten blogista lähtee "se juttu" jos alkaa liikaa miettimään..
Kiitos tästä <3 Ihanaa kevättä!!
NNiina
04/07/2017Oi miten ihana näköinen koti teillä on! ?? niin valosta, kodikasta ja lämmin oloinen koti. Varsin toi ikkunat kyllä ne on niin ihanat näköiset ? Paitsi että varmasti on iso homma kun pesee niitä ? Sara oot vaa mahtava kun saa lukea sun blogia siitä saa iloa ja hymy huulille. ?
Sara Parikka
04/09/2017🙂 kiitos Niina <333
Juliaana
04/07/2017Ihana koti. Voitko laittaa tyttöjen huoneesta kuvaa? Nukkuuko tytöt jo samassa huoneessa 🙂
Sara Parikka
04/09/2017Joo oon postaillutkin heidän huoneesta jossain vaiheessa 🙂 Voisin taas kuvilla siellä joku päivä <3
Nina
04/07/2017Ihana ja kaunis koti <3 Hyvää viikonloppua 🙂
Sara Parikka
04/09/2017Kiitos <3 Ihanaa uutta viikkoa sinne!!
Jenni
04/08/2017Huomenta Sara!
En ole paljoa kommentoinut bloggaajien kirjoituksia, vaikka hyvin ahneesti niitä lueskelenkin, käytännössä päivittäin. Nyt haluan kuitenkin kiittää sinua.
Olen seurannut Ig-päivityksiäsi blogin lisäksi ja tykkään erityisesti videopätkistä, joita Ig:ssä julkaiset. Myönnän, että kun aloin seurata blogiasi, oli ennakko-olettamukseni se, että Salkkari-tähti haluaa tuoda itseään enenevässä määrin julkisuuteen kertomalla ”mukamas-täydellisestä-glamour-elämästään” diipadaapaa tietämättä kuitenkaan mistään mitään. Ja jatkoin ajatusta päässäni: ”Minullahan se elämänkokemus vasta onkin kun olen muuttanut muutaman sadan hengen kokoisesta lappilaiskylästä, katuvalottoman tienpätkän varrelta parinkymmenentuhannen asukkaan kokoiseen Pohjoissuomalaiseen pikkukaupunkiin.”
Ai että, sainkin nenilleni, kun aloin seurata blogiasi… Ehkä television visailu- ja hupailuohjelmiin valitaan juuri ne isosuisimmat ja huomion-
/ skandaalinhakuisimmat nobodyt, jotka lyövät leiman suuremmalle ihmisryhmälle. Olen erittäin positiivisesti siis yllättynyt ja täysin muuttanut ennakko-oletustani sinusta.
Blogin kautta välittyy sellainen lämpö, ihmisläheisyys, maalaisjärki ja elämänasenne, joita arvostan. Jatkathan samaan malliin!?
Ja vielä, ne ig-videot… Vaikka pätkät ovat lyhyitä, ne antavat paljon! Täällä pohjoisessa on keväthaaveilut vielä lapsenkengissä. Vaikka aurinko paistaa ja lämmittää, on pihatöihin ja kevätistutusten suunnitteluun vielä rutkasti aikaa. Keväiset videosi luovat kuitenkin itsellekin tunteen ja toivoa siitä, että meidänkin kevät on taas kukonaskeleen verran lähempänä kuin eilen.
KIITOS Sara!
Sara Parikka
04/09/2017En tiedä edes mitä vastaan… K I I T O S < 3 sait mut kyllä niin herkistymään! Välillä vaan ihmetyttää miten ihmiset jaksaa tulla kirjoittamaan mulle hyvää! Et ehkä uskokkaan kuinka paljon se piristää ja lämmittää mieltäni! Kiitos sinullle ihana <3
Johanna
04/08/2017Iiik miten ihana hello-valo! Mistä se on? Näyttää kyllä muutenkin tosi kivalta, ei ihme, että viihdytte! ?
Sara Parikka
04/09/2017Se on naulakko 🙂 interior to day . fi kaupasta 🙂 Kiitos <3
Johanna
04/11/2017Haa no niimpäs onkin! Sihrustan puhelimella niin katoin että se olis sellasta valoputkea ? Mutta tosi kiva se on naulakkonakin ?
Sara Parikka
04/14/2017🙂 joo itseasiassa tosi monet on luulleet valoksi 🙂
Anni
04/09/2017Mun sunnuntaiaamun kahvihetkeen kuuluu yleensä sun blogin viikon aikaisten postausten lueskelu. Ja aina ne jaksaa piristää ja inspiroida. Olet ihana ja blogissasi vallitsee lämmin tunnelma, aina tätä lukiessa tulee hyvä fiilis 🙂
Sara Parikka
04/09/2017<3 vitsit miten ihanaa kuulla!! KIITOS sinä ihana <3
Mimmi
04/09/2017Teillä on kyllä niin ihanan seesteistä ja kaunista. Ja toi valon määrä ja avaruus on jotain niin ihanaa ? on kyllä jotenkin ihan teidän näköinen koti, vaikka ei tän paremmin tunnetakaan ?
Maiju
04/09/2017Pieni asia häiritsee, se on aiemmin ei aijemmin. Tämä on aika monessa viestissä.
Sara Parikka
04/10/2017toi on niin totta.. yritän parantaa!! 🙂
Karoliina
04/11/2017Meillä on kans koti vaihtunu tiuhaan. 5 vuodessa 4 kertaa!! Nyt olemme pidempiaikaisessa kodissamme opiskelijakämpässä. Kokoajan kalvaa mieltä ajatus että tämä ei ole meidän. Vaikka olemme asunut tässä 3 vuotta ja toinen mokoma edessä, niin ei silti vaan osaa asettua. 2v:lle ja syyskuussa syntyvälle toiselle tämä kyllä on koti. Jää tämä ikuisesti mieleen muistojen takia! Täällä me vietimme kaksi pikkulapsiaikaa ja menimme naimisiin. 🙂 ihana koti teillä. Mäkin haaveilen kaksikerroksisesta ja olen alkanut tykkää juuri tuollaisesta isoikkunaisesta kuin teillä!
Sara Parikka
04/14/2017Joo se on kyllä totta että nuo muistot tekee kodin <3 kuulostaa ihanilta teidän viime vuodet 🙂
Kyllä se pidempiaikainen koti tulee kun aika on oikea 🙂 Meillä ainakin oli aika pitkä matka siihen 🙂
Jenna
04/11/2017Hah tuli mieleen että meinaatko tai onko vaikeuksia pestä noita olkkarin yläikkunoita? 😀 kuinka usein uleensäkkin peset ikkunat?
Sara Parikka
04/14/2017hehe, ne ei kyllä hirveesti likaannut.. mutta varmaan kerta vuoteen pestään ne 🙂 En usko että tuottaa suurempia ongelmia, mutta toki oma operaatio 😀
Heini
04/19/2017Tulin hieman jälkijunassa kommentoimaan vanhempaa postausta.. Mutta tuo kuvailemasi ”koti-tunne” on kyllä niin ihana! Tiedän, että jossain vaiheessa meillä tulee tilanpuute nykyisessä kodissa vastaan ja unelmana olisi ehkä rakentaa oma talo ☺ Mutta kyllä tässä helposti vielä kolme vuotta menee! Aika hassu sattuma muuten, olitte meidän kanssa samassa näytössä joskus 2,5 vuotta sitten katsomassa tätä vielä silloin täysin keskeneräistä paritalokohdetta, et välttämättä muista jos on tullut paljon asuntoja koluttua ? Kivaa viikon jatkoa!
Sara Parikka
04/24/2017hmmm.. kyllä varmaan muistaisin jos tietäisin mistä päin.. mutta hauskaa 😀 Oi tuo sun unelma on täydellinen <3 toivotaan että käy toteen 😉
Heini
04/26/2017Itseasiassa aika lähellä teidän nykyistä kotia, hieman etelämpänä / lähempänä rantaa. Aika lähellä tuota isoa tiilikoulua. Tässä on neljä samanlaista paritaloa, pienehköjä kolmioita kahdessa kerroksessa ☺
Sara Parikka
04/26/2017nyt tiedän.. 🙂
Maaria
07/27/2017Teillä on kaunis koti 🙂 saanko kysyä, mistä olette ostaneet tuon olohuoneessa katosta (sohvan yläpuolella) roikkuvan lampun?
Sara Parikka
07/28/2017Kiitos 🙂 Se on artekin tw003 riippuvalaisin 🙂 Meillä on niitä kaksin kappalein!