Heippa! Monet teistä ovat kommentoineet, että pitää blogini positiivisuudesta ja siitä kuinka hyvällä mielellä jutut on tehty. Se on ihana kuulla ja kommenttinne onkin parasta kiitosta mitä voin saada. Kuitenkin mielestäni positiivisuudella ja teennäisyydellä on hienoinen raja ja mietin milloin ihminen antaa aidon kuvan itsestään. Ajattelen, että bloggaamiseni tarkoitus on jakaa hyvää ja turhanpäiväisen valittamisen säästän muualle. Tuskin kukaan jaksais lukea esim siitä kuinka mun bussikortti on aina kateissa! 😀 Oon pohjimmiltaan tyyppi joka kääntää kaiken hyväksi ja tykkään siitä piirteestä itsessäni. Se tuntuu turvalliselta, kun tiedän että en anna minkä tahansa vastoinkäymisen kaataa mieltäni. Haluan opettaa tätä myös Matildalle! Tiedän, että oma äitini on opettanut mulle kiltteyttä, diplomatiaa ja positiivisuutta.

Tietysti on päiviä jolloin väsyttää, ei jaksa mitään ja kaikki ärsyttää. Tällöin en kuitenkaan jaksa jäädä siihen fiilikseen pyörimään vaan yritän keksiä mikä auttaa. Lämmin suihku, ulkoilu, puhuminen, musiikin kuuntelu ja hyvät yöunet tulee ensimmäisinä mieleen. Huomaan, että itselle tärkeitä on myös kotipäivät.. Sellaiset jolloin ollaan vaan kollarit jalassa ihan rauhassa. Mieli lepää.

Toivon, että oon osannut avata itseäni teille oikeassa suhteessa.. niin että tunnun aidolta ihmiseltä!

Mukavaa viikonloppua<3Sara

komenttejanne:

Hei Sara! Oon lukenut sun blogia ihan alusta ja haluan vaan sanoa, että olet ihana ja hyvä esimerkki nuorille tytöille! Vaikutat tasapainoiselta ja elämän pienistä asiosta nauttivalta. Sun kuvista näkyy ja huokuu onnellisuus ja ilo (vaikka sulla ja meillä kaikilla on huonoja päiviä) jaksat kuitenkin piristää aina teksteilläsi ja kuvillasi!:) Keep going!

Sara, yksi tän blogin parhaita juttuja on nää kuvat pullista ja suklaapatukoista <3 Ihanaa että voit herkutella, etkä laita kuvia vaan protskupannareista, superfoodeista ja höyrytetyistä kasviksista. Itelle tulee useita blogeja lukiessa vähän huono omatunto ja jopa paineita justiinsa niistä terveysruuista ja jokapäiväisistä treeneistä, mutta tästä sun blogista tuun hyvälle fiilikselle.

pakko myöntää että oon vähän stalkkaaja mut hyvällä tavalla ku käyn joka päivä ja joskus päivässäki muutaman kerran kattoos tätä sun blogia et olisko tullu uutta kirjotusta! 😀 eli oon lukenu joka ikisen päivityksen 😀

Itsellä on vähän sama, että kuulen usein olevani liian kiltti, varsinkin jos itseään pitäisi puolustaa. Kuitenkin jos perhettä arvostellaan olen heti puolustus linjalla ihan eri tavalla (kuitenkin pyrin aina asiallisuuteen ettei tule lisää konfliktejä:D). Ainakin blogin perusteella vaikutat hyvin herttaiselta ja mukavalta persoonalta! Täytyy vielä nostaa hattua, että kaiken kiireellisen perhe-elämän keskellä kerkeät vielä aktiivisesti vastaamaan kaikille hyvin asialliseen malliin. Kaikki lukijat varmasti arvostavat sitä! Omasta mielestäni blogeissa parasta onkin kommunikointi kirjoittajan ja muiden lukijoiden kanssa:-) Jatka samaan malliin ja hyvää jatkoa arkeen!

// //

Lila täyttää tänä vuonna 5.vuotta, painoa hänellä on n.2900g ja pienen koon vuoksi kuullaan usein sen muistuttavan rottaa/marsua. Rotta on mielestäni huono nimitys chihuahua koiralle, eikä kuvaa sitä mielestäni ollenkaan. 😀

Hankimme Lilan kun asuimme vielä Helsingin keskustassa ja halusimme pienen koiran jota on helppo pitää mukana.

Chihuahua rodussa miellytti erityisesti luonne (..mikä on välillä just se haastavin puoli).

Lila on erittäin sosiaalinen, innokas ja iloinen. Kuullaan usein Lilan olevan epächihumainen, koska hän ei yhtään pelkää ja ottaa ihmiset innokkaasta vastaan.

Lila jaksaa vetää helposti 8km lenkin.

Lila nimi keksittiin, kun halusimme koiralle kahdentavun nimen ja Lila kuulosti nätiltä.

Lilalla on siniset silmät ja siinä on mukana blue tania.

Chihuahuoiden yksi tunnuspiirteistä on laumakeskeisyys ja monesti koirat pysyttelevät omistajien lähistöllä. Me ollaan jouduttu tukkimaan pihamme pienimmätkin kolot, koska Lila on niin innokas että lähtee samantien jos jotain kiinnostavaa tapahtuu kotimme ulkopuolella.

Lila on todella fiksu koira ja se ei todellakaan tee asioita vain miellyttääkseen meitä.

Matildan kanssa Lila on ollut kuin unelma. En olisi ikinä uskonut, että tilanne voi mennä niin hyvin.

Lilan mielestä parasta on nukkua, leikkiä kepillä ja nuolla jonkun vieraan kättä samalla kun sen sylissä saa köllötellä.

Lila rakastaa mummolassa oloa ja viihtyy siellä erittäin hyvin.

// //

Moi! Me ollaan nautiskeltu koko alkuviikko auringossa ja pihalla leikkien. Matilda ja Lila touhottaa ympäriinsä pitkin pihaa. Ne on myös oppinu leikkimään yhdessä mikä on äärimmäisen söpöä katseltavaa.

Unirytmiä täällä haeskellaan ja Matilda herää tosi aikaisin aamulla. Luulen, että kohta siirrytään yksiin päikkäreihin ja toivottavasti sen mukana aamut pitenee. Onneksi kuudelta aamulla on jo valoisaa! Oon jostain saanut innon taas lenkkeilyyn ja pilatestakin on tullut vedettyä terassilla tytön nukkuessa päikkäreitä. Kyllä se valo, aurinko ja kevät jeesaa mieltä niin paljon!

Keväästä on tullut paljon mieleen fiiliksiä vuoden takaa, kun tyttö oli vastasyntynyt ja totuttelimme elämään perheenä. Kevään valo, tuoksu ja tunnelma palauttaa vahavsti muistoja mieleen. Onko teille käynyt ikinä niin? Yritän pitää mielessä, että nyt luodaan muistoja ensi vuodelle.. <3Sara

//

Lempiväri? 

Tää on vaikee.. vaihtelee nimittäin aivan fiiliksen mukaan. Ehkä valkoinen..

Unelma ammatti? (Muu kuin laulaja tai näyttelijä)

Luulen, että suurin haaveeni on saada tehdä erilaisia töitä ihmisten parissa. Tällä hetkellä eläkevirkaan johtava koulutus/työ ei tunnu omalta, vaan enemmänkin freelancerin kautta tehdyt työt. Media-ala, lehdet, tv, teatteri ja ohjaaminen kiinnostavat!

Ootko ”oppinu” jotai Matildan myötä,mitä?

Oi apua! Vaikka mitä.. laitan pikkuisen etusijalle ja itsekkyys on karissut.

Lempi ruokasi,siitä joskus reseptii? 🙂

Avokadopasta. Se perinteinen. <3

Millainen on sisustustyylisi?

Tykkään vaaleasta ja valkoisesta erityisesti. Luonnolliset sävyt ovat valloillaan kotonamme. Olen myös hulluna kaikkiin valoihin ja pieniä valaisimia meillä on paljon. Valolla saa luotua hyvin eri tunnelmoja.

Kerro jotain lapsuudestasi?

Kasvoin lapsuuteni Kirkkonumella kahden isosiskon, pikkuveljen, äitin ja isin kanssa. Olin todella touhukas lapsi ja vietin paljon aikaa pihalla.

Lemppari vaatteesi? 

Kollarit ja löysä t-paita.

Oletko koskaan lasketellut? 

Joskus ylä-asteella viimeksi laskettelin laudalla. En osannut kovin hyvin :D!

Ihanin kehu mitä olet kuullut? 

Varmaan ne ihanimmat kehut tulee lähimmäisiltä, kun joku kertoo miten paljon välittää.

Paras kulkuneuvo? Entä huonoin? (Itse vihaan busseja) 

Musta bussi on paras, mutta ennen kans en yhtään pitäny niistä joten tajuun kyllä sua :D. Sitten ratikat on kans tosi tunnelmallisia. Ehkä metrolla liikkuminen olis ”huonoin” jos on pakko valita.

Vaikeinta Matildan kanssa?

 Jos sillä on surullinen mieli tai vaikee olo, enkä keksi miten osaisin auttaa. Onneksi näitä tilanteita ei oo usein.. ja kohtahan se osaa puhua + kertoa mikä vaivaa.

Jos saisit päättää, haluisitko itsellesi jokapäiväisen kampaajan vai meikkaajan? 

Hmmm.. onpas hauska kysymys! Toisaaltaan ja toisaaltaan.. Kyllä mä varmaan valkkaisin meikkaajan, koska tykkään antaa hiusten olla luonnollisesti ja ne ehkä rasittuis liikaa, jos niitä joka päivä väkertäis.

Jokin nolo tilanne missä olet ollut osallisena? 

Vietettiin joku aika sitten ystäväni polttareita ja hän joutui mm. lahjoittamaan bussissa tuntemattomassa pussillisen vehnäjauhoja.

Mitä mieltä olet äänestyksen jättämisestä? 

Kukin tekee itse päätöksensä. Itse koen tärkeäksi äänestää.

Mitä odotat tulevaisuudelta perhe ja työelämässä?:) 

Toivon, että perheemme vielä kasvaa ja saadaan elää terveenä, iloisina ja onnellisina. Työelämässä odotan pääseväni tekemään erilaisia projekteja ja luomaan uraa.

haluatko lisää lapsia ? 

Kyllä ehdottomasti. 🙂

// //