Koti- ja sisustusasiaa!

Ulkotilat ovat olleet aina mulle tärkeä osa kotia. On sitten kyse ollut pihasta, terassista tai parvekkeesta. Tämä on varmasti lähtöisin vanhemmistani, jotka käyttivät lapsuudenkodin terassiamme ”olohuoneena” aina keväästä syksyyn. Lapsena jos oli hyvä ilma, niin kahta kauheammin vanhemmat patistivat ulos. Onko samoja muistoja? Ollaan Mikon kanssa välillä naureskeltu, että vaikka ollaan aikuisia niin hienon päivän lorivminen sisällä tuntuu vaikealta.

Helsingissä asuessamme meillä ei ollut pareveketta, joten tämä 9neliön lasitettuparveke oli aivan ihana lisä kotiin. Meille oli tärkeää sisustaa parvekkeesta mukava paikka, mihin olisi helppo mennä rentoutumaan ja ihan vain viettämään aikaa. Mikko rakensi kavereidensa kanssa parvekkeelle lautalattian, joka vuosi siitä maalattiin mustaksi (piti odottaa kyllästetyn puun takia vuosi). Parveketta on ollut ihana laittaa, kun siitä jo alkajiinsa oli suunniteltu värimaailmaltaan täysin erilainen kun sisätiloista.

Nyt uutta kotia etsiessä, olisi haaveena pihallinen asunto. Tarkoituksena olisi rakentaa iso terassi mihin mahtuisi ruokapöytä sekä aurinkotuolit. Toki mahdollisuuksien mukaan. Lilan ja Matildan kannalta pieni piha olisi myös ideaali. Ensi kesänä Matildalle voisi laittaa pienen ”uimaaltaan” ja rakentaa leikkimökin. Lilan voisi puolestaan kovilla pakkasilla päästää omalle pihalle ilta/aamu pissille. Saas nähdä päästäänkö ”sisustamaan” ulkotiloja ja suunnittelemaan istustuksia. Siskoni on onneksi pro kaikissa istutus- ja kasvi/kukka asioissa, joten olen jo valjastanut hänet suunnittelemaan pihamme jos sellaisen saamme. Onko teille parveke tai piha tärkeä?

Moi<3

Multa on kyselty, että miksi emme näytä esikoisemme kasvoja missään kuvissa ja kun siitä aiheesta tuli postaustoive niin ajattelin vähän avata tätä teille. Mietittiin hommaa kotosalla, emmekä keksineet mitään sen kummempaa syytä kasvottomuudelle. Olimme päättäneet ennen vauvan syntymää, että paljastetaan nimi, mutta kuvia ei pistetä esille instagramiin tms. Annamme hänen sitten isona päättää haluaako kuviaan nettiin tai haluaako hän esiintyä julkisuudessa.

Tietysti sitten voisi kysyä, että miksi kuvaan päättömiä kuvia?.. Mutta musta tuntuisi hassulta ignorata koko vauva somessa, koska kuitenkin hän on valtava osa elämääni. Ihmisiltä on tullut kummastuneita kyselyitä kuvaamattomuudesta, mutta myös paljon ymmärrystä. Edelleen jos joku näkee meidät kaupungilla ja haluaa tulla kurkkaamaan vauvaa, niin siitä vain! Tarkoitus ei ole piilotella. 🙂

Mielestäni tämä on fiilispohjainen juttu ja jokaisen täytyy tehdä niinkuin itsestä tuntuu.

<3Sara

Moikka!

Tämä asu oli mulla eilen päällä Nightmare2-elokuvan pressissä. Mun oli tarkoitus laittaa jotakin kaapista, mutta tämä playsuit tarttui mukaan hm:stä, kun etsin tytölle jarrusukkia. 😀 niinhän siinä yleensä käy, että kun ei etsi niin löytää ja päinvastoin. Leffakiertue alkaa ensi viikolla ja itse hyppään siihen mukaan sitä seuraavalla viikolla. Toivottavasti kohtaan myös teitä siellä? 🙂

Matilda oli äitini sekä kahden ystäväni kanssa eilen. Kysyin muutamaa kaveriani aamuksi hoitamaan tyttöä, ennen kun äitini pääsisi töistä. No loppujen lopuksi molemmat kaverini halusivat tulla! Siitä tuli aivan ihana olo. Olen todella kiitollinen kaikista ystävistä, perheestä ja ihmisistä jotka ovat ympärillämme ja mahdollistavat meidän arjen pyörityksen. Oli myös ihana kuulla, että Matilda oli ollut yhtä hymyä ja nauttinut tyttöjen sekä äitini seurasta. Oletteko te kokeeneet tukiverkon tärkeäksi pienen lapsen kanssa?

Voi, toivottavasti ette kyllästy näihin parveke kuviin. Itse jo kyllästyn! Pienen vauvan ja melkein aina kiireisten lähtöjen yhteen sovittaminen hienoihin kuvauspaikkoihin tuottaa hankaluuksia 😀 yritän skarpata! Tai josko satais lunta ja ulkona näyttäisi vähän nätimmältä.. tai löydettäisiin uusi koti jonkun ihanan miljöön lähistöltä. Haaveilua!

(kuvien meikki+hiukset- Jenni Aejmelaeus Pyysing)

(playsuit-hm, sukkikset-vila, kengät-nilsson, korvikset-en muista, sormus-accessories)

Moi<3 Iso kiitos kaikille kommenteille eilisessä postauksessa. Ihanaa miten vuorovaikutuksellista bloggailu parhaimmillaan on! Tässä on asua maanantailta, kun kävin yhden hyväntekeväisyyskampanjan kuvauksissa (..siitä lisää myöhemmin). Yritän aina laittaa koruja, jos lähden jonnekin ilman Matildaa. Tyttö viihtyy sylissä ja silloin korvakorut saa kyytiä ja kaulakorut löytää suuhun.

Etsin koko kesän sopivaa Kimonoa, mutta tuloksetta. Tukholman HM:n alerekiltä se löytyi. Halusin nimenomaan mustalla pohjalla olevan kimonon ja näin uskon, että saan sen parhaiten yhdistettyä eri asukokonaisuuksiin.

Onko asu teistä hyvä, vai ei niinkään? Luulen, että tää on tämmönen aika ohimenevä muotivaate, mutta tuo 7e hinta ja aamutakiksi muuntautuminen ei pistä harmittamaan. Omistatteko te kimonoa?